Päihteidenkäytön ongelmat hoitotyöntekijöillä ja niihin puuttuminen työpaikoilla
Ensimmäinen laatuaan oleva väitöstutkimus tunnistaa ja kuvaa hoitotyöntekijöiden haitallista päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä prosesseja. Tulosten avulla voidaan kehittää koulutusta varhaisen tunnistamisen lisäämiseksi sekä toimintamalleja haitallisen päihteidenkäytön käsittelyyn.
Hoitamatta jäänyt päihderiippuvuus voi vaarantaa potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja hoitotyön ammatillisen toiminnan. Tutkimustieto aiheesta auttaa kehittämään vaikuttavia menetelmiä terveydenhuollon työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa, hoitoonohjauksessa sekä turvallisessa työhön paluussa.
TtM Katrimaija Luurilan väitöstutkimus osoitti, että hoitotyöntekijöiden haitallisen päihteiden käytön ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimukset ovat painottuneet päihteiden käytön kuvaamiseen, valvontaan sekä toipumis- ja seurantaohjelmiin hoitotyöntekijöille.
Tutkimuksesta käy ilmi, että ilmoituksia valvontaviranomaiselle on tehty päihtyneenä työskentelemisestä ja lääkevarkauksista.
– Sairaanhoitajien keski-ikä oli ilmoitushetkellä 43 vuotta. Puolella päihteinä olivat lääkkeet, neljäsosalla alkoholi ja viidenneksellä molemmat. Päihteiden käyttö havaittiin työpaikalla kirjaamisepäselvyyksien, testien tai havaintojen perusteella. Lähes puolessa tapauksista tilanteeseen puuttunut henkilö oli hoitotyön esihenkilö ja kolmasosassa kollega. Yli puolessa tilanteista mukana olivat päihdepalvelut, puolessa työterveyshuolto ja kolmanneksessa mielenterveyspalvelut. Työpaikan prosessi päättyi kolmella neljästä työsuhteen päättymiseen, Luurila toteaa väitöstiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan päihdeohjelmat, joita käytetään terveyden edistämiseen ja päihdehaittojen ehkäisyyn, kaipaavat kehittämistä. Luurila myös huomauttaa, että ohjelmissa ei ole esitelty tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä.
– Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon työpaikoilla osana työpaikan kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen toimia. Tulosten avulla voidaan kehittää esihenkilöiden, työntekijöiden ja opiskelijoiden koulutusta päihteiden haitallisen käytön varhaisen tunnistamisen vahvistamiseksi sekä toimintamalleja sen käsittelyyn. Päihdeohjelman ennaltaehkäisevää otetta tulee tuntuvasti vahvistaa huomioiden yksilötason lisäksi työyhteisön ja organisaatiotason toimet sekä työympäristön kulttuuriset piirteet, Luurila toteaa.
Terveystieteiden maisteri Katrimaija Luurilan väitöskirja: Supervision for nurses with substance use disorder – from prevention todisciplinary actions (Hoitotyöntekijöiden haitallisen päihteiden käytön valvonta – ennaltaehkäisystä viranomaistoimiin) tarkastettiin 26.6.2026 terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Meriläinen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta.
Lähde: väitöstiedote